KAI HAHTO

Ergonominen ja itseään kunnioittava

Teksti: Reima Kellokoski
Kuvat: Juha Tanninen ja ....

Kai sai ensimmäisen settinsä 6-vuotiaana ja varttui kuuntelemalla 80-luvun heviä ja soittamalla mm. Iron Maidenin levyjen tahdissa. Lukuisten metalliyhtyeiden ohella hän on soittanut myös paljon muutakin musiikkia klassisesta jazziin ja jazz opintoja hän on hakenut mm. Joe Morellolta, Freddy Gruberilta, Jim Chapiniltä ja John Rileyltä. Parhaiten hän on kuitenkin tullut tunnetuksi Rottensoundin sähäkkänä rytmittäjänä.

Kerro hieman itsestäsi:
Olen Kai Juhani Hahto, syntynyt 31.12.1973 Vaasassa ja yhden lapsen perheenisä. Musiikillinen tausta alkoi n.6 vuotiaana kun vanhempani kyllästyivät kuuntelemaan kattiloiden paukutusta ja pakotin isäni ostamaan "Beat" merkkisen 5-osaisen rumpusetin Vaasan Fazer- musiikista.
Bänditouhuihin menin mukaan yläasteella ja eka bändi oli nimeltään Black Eagles. Meillä oli yksi keikka diskossa ja jouduin tuolloin soittamaan rumpusoolonkin. Se oli hirveetä! Pian sen jälkeen tulikin sitten ensimmäinen bändi "Cartilage", jonka kanssa tehtiin muutama demo, yksi split-cd ja aika paljon keikkoja.

Koska sitten liityit Rottensoundiin?
Liityin bändiin vuonna 1994 vanhan rumpalin lähdettyä bändistä ja samoihin aikoihin alkoi tuo Cartilage pikkuhiljaa hajoamaan. Rottensound nousi oikeastaan Cartilagen ja Vomituritionin
(toinen bändi jossa soitin) tuhkista. Bändi oli kuitenkin alunperin vain pelkkä projekti soittaa Hardcore grindiä, mutta nyt ollaan oltu kasassa yli 10 vuotta ja äänitteitä ilmestynyt 12kpl, joten vois sanoa et projekti vähän lähti käsistä.

Voitko mainita muita bändejä joissa olet vaikuttanut?
Niitä on todella monta, mutta tässä muutamia: Cartilage, Vomiturition, Wings (ei Paul McCartney… heh!), Misantropia, Agressor (Ranska), Enochian Crescent, Tiny Tones, Vaasa Big Band ja Vaasan Kaupunginorkesteri.

Miten kuvailisit Rottensoundin tyyliä?
Musiikki on erittäin nopeaa ja agressiivista. Itse kutsuisin sitä ehkä grind-metalliksi. Tyyli on muuttunut aika radikaalisti vanhemmista levyistä. Vanhempi matsku oli enemmän hc-henkistä ja sitten esim. "Drain" albumi oli aikamoista kokeilua, mutta viimeisimmällä "Murderworks" levyllä on alkanut oma tyyli pikkuhiljaa löytymään.

Mitä on grind-metalli?
Kutsun sitä Grind-metalliksi, koska me ollaan aina käytetty vaikutteita muista metallimusan tyyleistä ja sekoitettu se tuohon grind-hc henkeen.

Soitat nk. blast beattiä kahden jalan tyylillä?
Se oli alunperin sen takia koska ei muuten pystyny. Eli oli helpompi jakaa se energia kahdelle jalalle. Komppihan on hyvin yksinkertainen, mutta tempo tekee siitä vaikeaa. Yhden jalan tyyliä on kyllä viime levyllä, esim: Lies biisissä. Varsinkin yhden jalan tyylillä vakuuttaa Derek Roddy ja Pete Sandoval. Ne on aika mielettömiä kavereita. Yleensä enemmän kuitenkin näkee tuota "kahden jalan tyyliä". Vaatii mielettömästi treeniä että pystyy soittamaan 2-3 minuuttia blastia tempoon 240! Eli voisin sanoa että kahden jalan tyyli on pikkuisen "huijausta".

Käytät bassorummussa myös triggereitä, miksi?
Koska nopeammin soitettaessa mikrofonin kautta soitettu bassarisoundi menee "tukkoon" ja voimakkuus laskee huomattavasti. On mahdotonta polkea nopeasti ja kovaa ilman, että voimakkuus ei kärsisi. Eli triggeröinti auttaa pitämään musan voimakkaana kovissakin tempoissa. On itse asiassa vaikeampaa soittaa triggereillä, koska myös kaikki mokat kuuluu paremmin. Itse jouduin opettelemaan soittamaan uudelleen ja se on parantanut jalkatekniikkaani erittäin paljon. Mun mielestä triggeröinti ei ole mitään huijaamista. Ja keikalla on aina sama bassarisoundi vaikka soittaisit millä tahansa setillä. Ja aika paljon tulee soitettua muiden rummuilla. Muita rumpuja en triggaa.

Rottensoundin musiikissa tempot ovat korkeita. Miten olet kehittänyt nopeuttasi?
Nykyään pyrin ottamaan asiat ensin todella hitaasti, koska se mahdollistaa toistojen kasvun. Pystyn siis soittamaan puhtaammin ja pidempään. Soiton puhtaus on erittäin tärkeää varsinkin tällaisessa musassa, koska välillä mennään 16-osia tempoon 240. Aikaisemmin tuli enemmän räpellettyä nuo grind osiot läpi, mutta viimeisimmälle "Murderworks" levylle jouduin tosissani tarkastelemaan soittoani uudelta kantilta ja miettimään: "Hetkinen! Mites mä tästä selviän?"

Teitkö mitään tiettyjä harjoituksia?
Lähinnä single strokeja raaja kerrallaan hitaasti, mutta pidempiä aikoja. Eli tarkoitus oli saada raajat pelaamaan erikseen ennen kuin sovitan niitä yhteen. Nykyään käytän myös tuota Mike Manginin "Rhythm Knowledge, vol 2:sta, clockwise/counter-clockwise system” harjoitusta, jossa käydään kaikki 12 raajaparia läpi.

Voitko selittää kyseisen harjoituksen?
Lyhyesti; ihmisellä on neljä raajaa, joista jokainen raaja voi johtaa tai seurata. Otetaan esim. oikea käsi. Oikea käsi voi johtaa vasenta kättä, oikeata jalkaa tai vasenta jalkaa ja saman voi tehdä kaikilla neljällä raajalla. Täten saadaan 12 raajaparia. Erittäin hyvä harjoitus tasapainolle setin takana. Suosittelen!

Muita vinkkejä harjoitteluun?
Kuten jo mainitsin aikaisemmin, hitaasti soittaminen auttaa suurempiin toistomääriin, joka vaikuttaa myös virheiden minimointiin. Jos treenaa virheitä, soittaa virheitä. Oman soiton äänittäminen on omasta mielestäni erittäin tärkeää, koska siinä todella kuulee balanssiasiat ja sen miltä soitto oikeasti kuulostaa. Peilin tai videokameran käyttö treenauksen yhteydessä auttaa myös. Harjoittelussa tulisi kuitenkin aina ottaa tärkein huomioon. Eli se mitä treenaa, miksi treenaa ja miten treenaa. Hyviä kirjoja on myös paljon, esim. Mike Manginin Rhythm Knowledge 1&2 ja videoilta oppii myös aina paljon uutta.

Soittosi näyttää erittäin helpolta. Mihin se perustuu?
Tekniikkani perustuu aika pitkälle vanhojen jazz-rumpaleiden tekniikkaan, eli kuinka saada hyvä soundi vahingoittamatta kroppaa soittotilanteessa. Otin 2002 kesällä tunteja Freddy Gruberilta ja Joe Morellolta New Yorkissa. Molemmilta sain todella paljon lisä-apua teknisiin asioihin ja niitä asioita olen harjoitellut viime aikoina. Otin myös tunteja Jim Chapiniltä Frankfurtin musiikkimessuilla samana vuonna, koska halusin oppia lisää Moellerin tekniikasta. Vaikka aika "lasten kengissä" nämä uudet tekniikkajutut mulla vielä ovat. Kestää hetken oppia vanhoista tavoista ulos.

Mitä nämä kyseiset tekniset asiat ovat?
Freddyltä opin sen, että tuntee kehossaan soiton enemmän kuin ajattelee sitä. Se mitä tapahtuu iskujen välissä on yhtä tärkeää kuin isku itse. Hän painotti myös kehon käyttöä soittotilanteessa. Joe taas on tekninen perfektionisti, joka neuvoi minua ranteiden ja sormien käytössä. Molemmat hienoja ihmisiä ja loistavia opettajia. Moellerin tekniikka taas auttaa soittamaan aksentteja siten, että kädet pysyvät rentoina. Kaikilla kolmella opettajalla huomasin kuitenkin sen että kaikki kehoittivat olla puristamatta kapulaa ja se johtaa siihen että kapula ”soi kädessä” ja saat paremman soundin.

Olet myös opiskellut Alexander tekniikkaa? Voitko hieman kertoa siitä?
Armeijan jälkeen -94 treenasin huomattavasti enemmän ja siitä seurasi runsaasti fyysisiä ongelmia, jotka vaikuttivat soittooni negatiivisella tavalla. Kärsin huonon ryhdin takia sekä selkä- ja käsikivuista. Onnekseni satuin lukemaan Alexander-tekniikasta, jonka sanottiin parantavan ryhtiä. Useiden kurssien, yksityistuntien ja itseopiskelun jälkeen huomasin sen kuitenkin parantavan koko elämäni laatua, joten siitä tuli ns. elämäntapa. Olen oppinut käyttämään kehoani uudella tavalla ja purkamaan totuttuja huonoja tapoja.

Onko sinulla sen jälkeen ollut ongelmia?
Itse asiassa ei mitään suurempia. Jotain pieniä lähinnä siitä syystä, ettei ennen keikkaa ole lämmitellyt kunnolla. Lämmittely ja kevyt venyttely ovat mielestäni todella tärkeitä asioita. Varsinkin kiertueella tuollaiset asiat korostuu, koska istutaan paljon bussissa ja liikkuminen jää täten vähiin.

Olette Rottensoundin kanssa tehneet paljon keikkoja myös ulkomailla?
Vuodesta 2000 lähtien ollaan käyty joka vuosi vähintään kerran ulkomaankiertueella. Ollaan soitettu n.15 eri maassa. Yleensä rundit ovat kestäneet noin 3 viikkoa kerrallaan ja joka päivä on keikka, eli välipäiviä ei pahemmin ole. Pidän kovasti kiertueista. Pääsee näkemään muuta maailmaa ja oppii myös arvostamaan omaa kotimaataan ja sen hyviä puolia ihan eri tavalla.

Soitat myös jazzia. Miten se on vaikuttanut metallimusiikin soittoon?
Huomattavasti, koska jazz-musiikissa dynamiikka ja soittajan vapaus on suurempi kuin metallimusiikissa. Se on opettanut minut kuuntelemaan ja improvisoimaan. Jazzin kautta olen oppinut pitämään suunnitellutkin osiot mielenkiintoisina ja haastavina. Olen myös käyttänyt tuota Jazz-independence ajattelua kaikkeen komppitreenaukseen, oli se sitten metallia tai jotain muuta.

Mikä muu musiikkityyli inspiroi sinua?
Kuuntelen todella paljon kaikenlaista. Kuubalaista, Brasilialaista ja pyrin muutenkin pitämään korvat ja silmät auki, koska kaikista voi oppia jotain jos vain ottaa asiat avoimesti vastaan. Kun kuuntelen esim: Horacio "el negro" Hernandezin soittoa, niin ei tarvitse kahta kertaa miettiä että meniskö treenaamaan?

Voitko kertoa mikä sinua sitten kiehtoo rottensoundissa?
Rottensoundin musiikki haastaa minut joka kerta äärirajoille. Voin toteuttaa itseäni ja tempot eivät todellakaan näytä ainakaan helpottuvan tulevalle uudelle levylle, joten töitä on luvassa....

Setti ja Symbaalit?
Kumun tuplasetti, 20" bassarit, 6 tomia, joista Rottenin musassa käytän yleensä 4:ää ja virveli.
Symbaalit sekoitus Zildjiania, Sabiania, Ufipia ja muutama Wuhanin China.

Entäs kapulat?
Lähinnä Vic Firthin SD 9 driver maple ja 5B mallia tulee käytettyä. Jazz-keikalle sitten jotain kevyempää.

Virityksestä?
Riippuu tietenkin musasta. Jazzissa tykkään virittää korkeammalle ja bassari on ilman demppausta. Metallimusassa tulee Bassaria dempattua, mutta muita rumpuja en demppaa mitenkään. Kalvotkin paksummat ja käytän yleensä Evansin g2:ta.Viritän alakalvon hieman korkeammalle, koska jos rumpu soi liikaa niin nopeista filleistä tulee puuroa. En pidä ns. "pahvilaatikkosoundista", kyllä rummun pitää soida.

Onko sinulla sponsoreita?
Mulla on diili Kumun kanssa, Pekka tekee hienoa työtä ja muutenkin se on loistoihminen. Olen tosi onnellinen että Pekka on antanut mulle tällaisen mahdollisuuden. Tein pari vuotta sitten diilin myös Axiksen kanssa, jotka on mielestäni parhaat pedaalit millä olen soittanut.

Onko sinulla esikuvia?
Mielestäni jokainen tarvitsee niitä mennäkseen eteenpäin omassa soittamisessaan. Suomalaisista tulee mieleen: Sami Kuoppamäki, joka on aivan guru, Teppo Mäkynen, Markus Ketola ja Diablon Heikki Malmberg. Onhan niitä muitakin hienoja Suomalaisia rumpaleita, mutta nämä tuli ekana mieleen.

Entäs ulkomaiset?
Dave Weckl, Marco Minnemann, Thomas Lang, Akira Jimbo, Morgan Ågren, Mike Mangini, Terry Bozzio, Virgil Donati, Gene Hoglan, Sean Reinert, Tomas Haake ja suurin kaikista, Buddy Rich! Eli nämä kaikki on vaikuttanut muhun erittäin paljon. Sitten on paljon metallirumpaleita joita tulee kuunneltua.

Tulevaisuudensuunnitelmia?
Pitäisi yrittää treenata enemmän. Nyt on jäänyt aika vähälle kun meille syntyi poika viime syyskuussa. On ollut vähän uusien asioiden ja ajankäytön opettelua, mutta eiköhän se tästä. Tammikuussa kävin äänittämässä Wintersunin debyyttilevylle rummut, joka pitäisi vielä miksata. Rottensound menee studioon heinäkuussa ja olen suunnitellut dvd:tä, joka julkaistaan toivottavasti tänä vuonna. Eli treeniä ja soittoa näyttää piisaavan tällekin vuodelle.

Mitä haluat sanoa lopuksi?
Pitäkää silmät ja korvat auki. Käykää keikoilla ja pitäkää hauskaa rumpujen parissa. Hyvää vuoden jatkoa kaikille ja tulkaahan moikkaamaan jos eksytte meidän keikalle.