Patrik Lax
Tuulta Myrskyn edellä

Teatteri ja elokuvamusiikki ovat yksi vaativimmista musiikinlajeista. Varsinkin lyömäsoittajilta vaaditaan sekä useiden eri musiikkityylien että soittimien hallintaa. Haastateltavanani on nyt Patrik Lax, joka kertoo soittamisesta "Myrskyluodon Maija" nimisessä musikaalissa ja erityisesti erilaisten efektien tekemisestä "luonnonmenetelmin".

Patrik Lax

Jos lyhyesti käydään taustaa läpi, niin milloin aloitit soittamaan rumpuja?
Kuusivuotiaana sain ensimmäisen rumpusettini. Opiskelin aika kauan omin päin, enkä onneksi ehtinyt omaksua kauhean paljon mitään vääriä soittotapoja.

Missä olet opiskellut rumpujensoittoa?
Mm. Lapväärtin kansanopistossa olin kolme vuotta opissa. Sitten kävin -87 PIT:ssä kolmen kuukauden kesäkurssin, joka sattui todella hyvään aikaan minun kehityksessäni. Opin kesän aikana valtavasti.

Miksi et opiskellut koko vuotta PIT:ssä?
Se oli niin valtavan kokoinen koulu, liian suuri minulle. Siellä on vain yksi massasta. Vielä loppuvuodestakaan opettaja ei välttämättä muista nimeäsi, eikä hyviä eikä huonoja puoliasi. Sinänsä systeemit toimii, hyvät opettajat ja opetusmateriaalit, mutta siellä vaan tuli sellainen liukuhihnatunne. Tottakai jos olet todella loistava, niin kyllä sinut sitten muistetaan, esim. Ala-Kojolan Harri varmaan oli tunnettu.

Grove School of Musicissa olit sitten koko vuoden?
Joo, vuonna 1991. Se oli pieni koulu, minunkin luokalla oli vain 12 rumpalia. Kaikki tunsivat toisensa, siellä oli mukava fiilis. Valitettavasti se koulu on tehnyt sittemmin konkurssin, se oli todella nasta mesta. Mulla oli siellä opettajina Emil Richards, Chuck Silverman, Steve Houghton ym. kovia nimiä. Erityisesti Emil Richards oli loistava opettaja minulle, hän on kuuluisa efektien luoja. Richards on soittanut monissa elokuvissa ja piirrettyissä, mm. Mission impossible, Simpsons, Adam's Family, Tähtien Sodat jne.
Piirretyt ovat kuulemma kaikkein haastavinta soitettavaa. Melkein kaikki soitetaan prima vistana, eikä edes itse tiedä, mitä kuvassa tapahtuu. Ainoastaan kapelimestari näkee kuvan, soittajat seuraa kapua. Jälkikäteen playbackiä kuunnellessa huomaa, että "ahaa, nopea ksylofoni-juttu olikin oravan hyppy". Tahtilajit vaihtuvat tiheään, jotta saadaan kuva ja ääni hyvin yhteen.

Minkälaista opetus oli Grovessa?
Siellä kaikki soitti setin lisäksi myös malletteja, patoja ja perkussiosoittimia. Kaikki eivät pitäneet tästä laajuudesta, mutta minulle se oli tosi loistavaa aikaa, olin nimittäin aina halunnut opetella soittamaan myös malletteja.
Myös hienoa oli se, että kitaraopettajat valitsivat onnekseni minut säestäjäksi, kun koululla kävi joku vierailija. Sain soittaa Scott Henderssonin, Mike Millerin, Pat Tomeyn ja Wayne Johnssonin ym kanssa. Soitin opettajien kanssa myös koulun ulkopuolella. Enkä minä oikeasti niin hyvä ollut, mutta selvisin kuitenkin.

Tästä laajuudesta on hyötyä teatterisoitossa?
Ilman muuta. Tietenkiän en silloin tiennyt, että menen teatteriin soittamaan, mutta nyt olen tyytyväinen, että olin Richardsonin opissa.

Onko sinulla muita soittohommia teatterin lisäksi?
Joo, opetusta on runsaasti. Opetan mm. Kuula-opistossa, Legatossa, Kauhajoen evankelisessa opistossa ja Jepualla käyn kerran kuukaudessa. Myös FST:n ohje]missa soitan jonkunverran.

Kerro jotain tästä musikaalista?
Kyseessä ori "Myrskyluodon Maija" -niminen musikaali, johon musiikin on säveltänyt ja sovittanut Matti Puurtinen. Sitä on esitetty joulukuusta lähtien Vaasan kaupunginteatterissa. Vaasan teatterissa on paljon musikaaleja, olen ollut jo neljä vuotta mukana ja nyt on jo töitä tiedossa ainakin vuoteen 2000 asti.

Oletko ainoa lyömäsoittaja tässä produktiossa?
Kyllä, ja olen sovittanut omat stemmat suurimmaksi osaksi itse. Se johtuu siitä, että ohjaaja Lasse Lindeman halusi "aitoa tavaraa" eli mitään ei saa tulla nauhalta vaan kaikki efektitkin soitetaan livenä.

Oliko myös samplereiden tms käyttö kielletty?
Ei. Mutta kun hommaan ryhdyin niin päätin, että sähköhommia ei tehdä, vaan käytän vanhaa perinteistä tapaa. Niinpä mm. suunnittelin tuulikoneen, jonka kaverini sittemmin rakensi.

Miten se toimii?
Siinä on kehikko, jonka ympärille on viritetty pressu. Kun kammesta veivaa, niin kehikko pyörii pressun ollessa paikallaan ja hankausäänestä sekä samaan aikaan puhaltamastani pillistä yhdessä tulee tuuli-soundi.

Sinulla näyttää olevan symbaali patarummun päällä. Mikä siinä on ideana?
Sillä mä teen aallot. Soitan yhdellä kädellä bassorummun nuijalla symbaalia ja samalla poljen padan pedaalia ylös alas, jolloin lopputulos muistuttaa aika hyvin oikeita aaltoja. Sitten mulla on myös Sabianin tekemä myrskypelti, jossa on kyllä hieno soundi, (myös kompatessa jazzkomppia).

Arvatenkin tavaraa on paljon?
Joo. Siinä on tietysti rumpusetti, jossa on lisäksi kiinni tamburiini, lehmänkello, triangeli ja jänisräikkä. Patarummut on siinä myös. Sitten on käsitamburiini ja kehärumpu, penaaleja, cricket, belltree, käsisymbaaleja ja kellopeli ym. Siitäkin saa celestatyyppisen soundin soittamalla sitä normaalien kovapäisten nuijien sijaan pehmeätä malleteilla. "Auringonpaistetta" taas saa aikaan soittamalla kellopeliä pienillä sormisymbaaleilla nopeasti. Chimeseja on kaksi erilaista eri tilanteisiin, Ching-chok eli "tikka", jamblock ja sormipeltikasa.

Tällainen efektien tekeminen varmaan laajentaa tajuntaa myös "tavallisen" musiikin soittamista ajatellen?
Kyllä ehdottomasti. Jatkuvasti saa uusia ideoita, miten sointimaailmaa voi laajentaa myös muunlaisille keikoille.

Arsenaaliin kuuluu myös TV. Ei taida olla uutisten katselua varten?
No ei. Mä nään koko esityksen sitä kautta, sillä olen niin takana montussa soittamassa, että kapelimestariakin näen vaan ahtaasta raosta sen verran, että pärjään. Paljonhan se menee jo rutiinilla.

Onko nämä käytössäsi olevat soittimet sinun vai teatterin?
Minun ovat kaikki, myös padat, marimba ja kellopeli. On siihen rahaa mennyt. No, onhan siihen, mutta jos sellaisia soundeja haluaa käyttää, niin pakkohan se on. Ei teatteri mitään patoja osta, ne ovat niin kalliita. Juuri eilen lähetin apuraha-anomuksen, sillä putkikellot ja iso 40" bassorumpu pitäisi saada. Nämähän ovat sellaisia soittimia, ettei ne suoranaisesti tuo rahaa, eihän kukaan tilaa bassorumpukeikalle ainakaan kovin usein.

Sinulla on varmaan paljon muitakin soittimia?
Kyllä joo. Olen soittanut yhden turkkilaisen percussionistin Okay Temizin kanssa, jonka kanssa olemme kiertäneet paljon esim. Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Näillä matkoilla olen aina mahdollisuuden tullessa käynyt musiikkikaupoissa hankkimassa uusia soittimia, varsinkin kaikkea eksoottisempia. Soittimethan eivät maailmasta koskaan lopu, täytyy aina harkita, mille on käyttöä. En minä mitään huvin vuoksi hanki, kaikki on käyttökamaa.

Onko sinulla mitään sähkösoittimia?
En ole käyttänyt sähkövehkeitä noin viiteen vuoteen. Minulla on kyllä DDr Limm2, joita olen myös käynyt esittelemässä aikoinaan, mutta nyt ne kerää vaan pölyä. Ehkä jonain päivänä niille vielä löytyy käyttöä.

Soitatko muita kuin lyömäsoittimia?
Kyllähän sitä Grovessa pianoa piti soittaa, soitan sitä auttavasti. Samoin malletit, jotka minua olivat kiinnostaneet pitkään, on nyt hallussa siten että pärjään, mutta en minbä mikään vibes-velho ole. Teatterissa selviän ihan hyvin vaadittavista stemmoista.

Miten DAF toimii mielestäsi Vaasan näkökulmasta katsottuna?
No, onhan se ymmärrettävää, että toiminta on painottunut pääkaupunkiseudulle koska siellä on suurin osa jäsenistä ja muutenkin paljon ihmisiä. Olisi kuitenkin kiva, jos joskus voitaisiin järjestää vaikka pohjanmaan rumpukirpputori tai klinikka tai jotain.

Yritetään saada aikaiseksi. Sehän on suurelta kiinni siitä, että joku paikallinen ihminen ottaa asian järjestääkseen. Kyllä me yritämme auttaa täältä käsin. Odotetaan ja katsotaan mitä tapahtuu.

 

-Takaisin-